TVT

Luku 14 – Pohdintoja – Mikä muuttuu?

Kun vertaa elämää Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmään siirtymisen jälkeen elämään Suomen nykyisessä talousjärjestelmässä, moni asia tulee muuttumaan. Toiset muutokset ovat enemmän kokemuksellisia, toiset enemmän teknisiä. Ja toki näiden kahden välillä on myös yhteys. Nähdäksemme suurin muutos tulee olemaan se, että kaikkien ihmisten vapaus ja sitä kautta hyvinvointi lisääntyy. Alla esittelemme ajatuksiamme siitä, mikä muutuu ja millaiseksi muuttuu.

Sisäänrakennettu mahdollisuus millaiseen muutokseen tahansa

Minkä tahansa talousjärjestelmän tärkeimmät osat ovat ihminen ja tuotantomenetelmät. Ne muuttuvat jatkuvasti.

Ihmiset eivät ajattele tai toimi nykyään samoin kuin viisisataa vuotta sitten. Myöskään tuotantomenetelmämme eivät ole samanlaisia kuin viisisataa vuotta sitten. Lienee turvallista väittää, että viidensadan vuoden päästä ihmiset ja tuotantomenetelmät ovat jotain aivan muuta kuin mitä ne ovat nykyään.

Tätä vasten on luontevaa, että talousjärjestelmänkin tulisi olla muuttumiskykyinen. Jos talousjärjestelmä ei muutu ihmisten ja tuotantomenetelmien mukana, se muuttuu nopeasti ja enenevissä määrin ihmisen ja tuotantomenetelmien kehitystä jarruttavaksi tekijäksi.

Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmä on erittäin muuttumiskykyinen. Se toimii riippumatta siitä, minkälaisia talousideologisia valintoja ihmiset kulloinkin tekevät. Siihen on sisäänrakennettu mahdollisuus millaiseen muutokseen tahansa. Siksi se vastaa siihen tarpeeseen, minkä ihmisen ja tuotantomenetelmien jatkuva muutos luo talousjärjestelmälle.

Nykytilanne

Suomen nykyinen talousjärjestelmä pysyy pystyssä tai kaatuu sellaisena kuin se on. Sitä voidaan hieman hienosäätää ja virittää, mutta muuttumaan se ei pysty. Jos puolet suomalaisista valitsee ryhtyä elämään ilman taloudellista kilpailua ja vaihdantaa, Suomen nykyinen talousjärjestelmä kaatuu.

Täystyöllisyys

TVT mahdollistaa täystyöllisyyden.

TVT ei silti takaa täystyöllisyyttä, sillä se riippuu viimekädessä ihmisten tekemistä talousideologisista valinnoista. Jos yhden talousideologian mukaan toimiminen ei mahdollista täystyöllisyyttä, sen rinnalla olevan toisen talousideologian mukaan eläminen saattaa mahdollistaa sen. Tällaisessa tilanteessa täystyöllisyys kuitenkin edellyttää, että ihmiset ovat valinneet elää tuon toisen(kin) talousideologian mukaan.

Nykytilanne

Nykyisessä talousjärjestelemässämme täystyöllisyys ei ole mahdollista edes teoriassa. NAIRU-teorian mukaan alhainen inflaatio ja alhainen työttömyys eivät ole mahdollisia yhtä aikaa. Alhainen työttömyys – eli alhainen työvoiman tarjonta – saa aikaan palkkojen nousun, kun työnantajat kilpailevat niukasta työvoimasta. Palkkojennousu siirtyy hintoihin. Hintojen nousu eli inflaatio taas vähentää ulkomaista kysyntää ja sitä kautta myös työpaikkojen määrää.

Lisäksi julkinen valta pitää korkeaa inflaatiota haitallisena. Siksi se puuttuu siihen raha- ja finanssipolitiikan keinoin. Kun inflaatio on korkea, valtio vähentää investointejaan ja keskuspankki nostaa korkoa. Molemmat toimenpiteet vaikuttavat inflaatioon laskevasti, mutta samalla ne myös vähentävät työpaikkojen määrää ja lisäävät työttömyyttä. Näin valtio ja keskuspankki toimivat aktiivisesti lisätäkseen työttömyyttä, sillä ne pitävät suurta inflaatiota suurempana haittana kuin suurta työttömyyttä. (1) (2)

(1) Tilastokeskus – Teollisuuden toimialakatsaus I/2011 – Fokus: Kohti täystyöllisyyttä – uusi yritys?

(2) Suomen Pankin keskustelualotteita – Inflaation haitat

Yksilönvapaus, autonomia, tasa-arvo, hyvinvointi, motivaatio ja tuottavuus

Talousideologinen valinnanvapaus lisää jokaisen ihmisen yksilönvapautta, autonomiaa ja tasa-arvoa. Nämä sellaisenaan tuottavat yksilöille ja sitä kautta yhteiskunnalle lisää hyvinvointia.

Vapaa, autonominen, tasa-arvoinen ja hyvinvoiva ihminen on autonomisesti motivoituneempi, tekee töitä enemmän ja laadukkaammin, oppii asiat syvemmin ja on luovempi kuin ihminen, jonka elämä näyttää päinvastaiselta. (3) (4) Tällä on luonnollisesti vaikutusta myös kansantalouden tuottavuuteen. Motivaation näkökulmasta tarkasteltuna Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmä on tuottavampi kuin mikään yhden talousideologian talousjärjestelmä.

(3) Center for Self-Determination Theory

(4) Edward Deci on Self-Determination Theory

Nykytilanne

Suomen nykyisessä talousjärjestelmässä valtio painostaa ja käytännössä pakottaa kansalaisensa elämään sosialismilla maustetussa markkinataloudessa.

Palkkiota vastaan tehty työ kuuluu markkinatalouteen ja muutamaan muuhun talousideologiaan. Työn tekeminen niin, että ihminen ei ota siitä vastaan minkäänlaista palkkiota ja jakaa työnsä tulokset tasapuolisesti muiden kanssa taas kuuluu esimerkiksi resurssipohjaiseen talouteen ja muutamaan muuhun talousideologiaan.

Jos vähävarainen ihminen tekee 60 tuntia viikossa yleishyödyllistä työtä niin, että ei ota siitä vastaan minkäänlaista palkkiota ja samalla ei tee eikä hae palkkiota vastaan tehtävää työtä, valtio uhkaa häntä taloudellisella väkivallalla ja myös toteuttaa uhkauksensa, ellei hän ala tehdä tai etsiä markkinatalousideologian mukaisesti tehtävää työtä eli palkkiota vastaan tehtävää työtä.

Tämä uhkailu ja sen toteuttaminen perustuu toimeentulotukilakiin, joka määrää toimeentulotuen maksajan (tällä hetkellä Kansaneläkelaitos, aiemmin kuntien sosiaalivirastot) alentamaan sellaisen ihmisen toimeentulotuen perusosaa, joka ei tee työtä palkkiota vastaan eikä hae tällaista työtä.

Valtio yrittää taloudellisella väkivalla uhkaamalla ja sitä käyttämällä saada ihmisen tekemään töitä hänelle vieraan talousideologian parissa sen sijaan, että se yrittäisi yhdessä ihmisen kanssa etsiä keinoja, kuinka hän voisi elää, tehdä työtä ja kuluttaa oman talousideologiansa mukaan osana yhteiskuntaa. (5)

(5) Laki toimeentulotuesta 10 §

Suomessa verot on maksettava euroilla. Veroja ei voi maksaa demokraattisemmalla ja tasapuolisemmalla rahalla kuin euro eikä veroja voi maksaa työllä.

Mm. tällaisilla talouteen liittyvillä rakenteellisilla keinoilla ja aktiivisella toiminnalla Suomi nykyään harjoittaa talousideologista epätasa-arvoa ja syrjintää.

Rauha

Talousjärjestelmä, jossa on talousideologinen valinnanvapaus on valtava rauhanprojekti. Kenenkään ei tarvitse sotia, jotta hän voisi elää oman talousideologiansa mukaan.

Talousideologinen valinnanvapaus ei tarkoita sitä, että koko talousjärjestelmä näyttää samalta kuin yhden yksittäisen ihmisen talousideologinen valinta. Talousideologinen valinnanvapaus tarkoittaa sitä, että jokaisen yksittäisen ihmisen elämä näyttää niin paljon hänen tekemältään talousideologiselta valinnalta kuin on mahdollista silloin, kun kenenkään toisenkaan talousideologista valinnanvapautta ei ole loukattu.

Nykytilanne

Kaikki muut maailmanhistorian tuntemat talousjärjestelmät – mukaan lukien Suomen nykyinen – ovat yhden talousideologian talousjärjestelmiä. Niissä kaikki ihmiset painostetaan tai pakotetaan elämään sodan, sisällissodan tai vaalit voittaneen ihmisen tai ihmisryhmän talousideologian mukaan.

Ihmisellä on psykologinen tarve olla vapaa ja päättää itse elämästään. Tarpeen määritelmään kuuluu, että sen tyydyttymättä jäämisellä on negatiivisia psyykkisiä seurauksia ihmiselle. (6) (7) Toisaalta tarpeen tyydyttäminen johtaa tyydytykseen ja hyvinvointiin. On selvää, että kaikki ihmiset eivät pysty koko ajan alistumaan siihen, että yksi tai useampi heidän tarpeistaan jää tyydyttymättä toisten ihmisten toiminnan seurauksena.

(6) Center for Self-Determination Theory

(7) Edward Deci on Self-Determination Theory

Kun yksi ihmisryhmä painostaa, pakottaa ja syrjii toista ihmisryhmää ja kun tuon toisen ryhmän ihmisillä samaan aikaan on tarve olla vapaa, autonominen ja tasa-arvoinen, on konfliktinkin riski kasvanut. Siksikin on tärkeää elää rinnakkain niin, että kunnioitamme toisiamme sellaisena kuin olemme, emmekä yritä pakottaa toisiamme yhteen muottiin.

Palkkatyönantajan ja palkkatyöntekijän valtasuhde

Raha- ja kilpailutaloudessa työn kysynnän ja tarjonnan vaihtelut saavat aikaan sen, että välillä palkkatyönantaja on vahvemmassa neuvotteluasemassa kuin palkkatyöntekijä, kun he sopivat palkoista ja muista taloudellisen yhteistyön ehdoista. Välillä tilanne taas on päin vastoin.

Koska jokaisella R&K:ssa elävällä ihmisellä on jatkuvasti mahdollisuus ryhtyä elämään Jaetaan-taloudessa, sen enempää palkkatyönantajan kuin palkkatyöntekijänkään ei ole pakko alistua sellaisiin yhteistoiminnan ehtoihin, joiden mukaan hän ei halua toimia.

Jos palkkatyönantaja kokee, että palkkatyöntekijä riistää häntä, hän voi lopettaa yrityksensä ja ryhtyä elämään Jaetaan-taloudessa. Jos taas palkkatyöntekijä kokee, että palkkatyönantaja riistää häntä, hän voi irtisanoa itsensä ja ryhtyä elämään Jaetaan-taloudessa.

Voi olla, että Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmässä Raha- ja kilpailutalouden pelisääntöjä voidaan vapauttaa paljonkin siksi, että kenenkään ei ole pakko osallistua peliin. Jos joku ei pidä sovituista säännöistä, hän voi hypätä pelistä pois. Tämä saattaa johtaa myös siihen, että Raha- ja kilpailutalouden toimijat vapaaehtoisesti sopivat säännöistään paljon pehmeämmät kuin mitä ne nykyään ovat, koska muuten juuri kukaan ei halua toimia R&K:n puitteissa.

Nykytilanne

Suomen nykyisessä talousjärjestelmässä kaikki ihmiset elävät sen talousideologian mukaan, mihin demokraattinen enemmistö on päättänyt kaikki ihmiset painostaa – ja käytännössä pakottaa. Taloudelliseen kilpailuun tyytymättömän on jatkettava taloudellista kilpailua muodossa tai toisessa silloinkin, kun sen lopputulos, säännöt tai taloudellinen kilpailu sinänsä ovat hänelle haitallisia.

Ekologinen kestävyys

Eri talousideologiat ovat erilaisia suhteessa siihen, kuinka ekologisesti kestäviä ne ovat. Talousideologinen valinnanvapaus mahdollistaa sen, että ihmiset voivat valita elää ekologisesti kaikkein kestävimmän mahdollisen talousideologian mukaan. Ihmiset voivat valita elää myös ekologisesti vähemmän kestävän talousideologian mukaan. Kaikkien mukaan hyväksyttyjen talousideologioiden tulee kuitenkin olla vähintään tiedeyhteisön määrittämien minimivaatimusten mukaan ekologisesti kestäviä.

Nykytilanne

Suomen nykyisessä talousjärjestelmässä kaikki ihmiset elävät sen talousideologian mukaan, mihin demokraattinen enemmistö on päättänyt kaikki ihmiset painostaa – ja käytännössä pakottaa. Vaikka ekologisempia talousideologioita on olemassa, käytännössä kukaan ei voi elää niiden mukaan. Vain poikkeusyksilöt voivat hypätä käytössä olevan talousjärjestelmän ulkopuolelle ja elää siellä ekologisesti kestävämpää elämää kuin mitä nyt käytössä olevan talousjärjestelmän sisällä on mahdollista.