TVT

Luku 11 – Taloudellinen yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden välillä

Jos Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmä tuo suomalaisille Raha- ja kilpailutalouden toimijoille liian paljon hintakilpailuetua, Suomi pyrkii neuvottelemaan taloudellisen kilpailun ehdot sellaisiksi, että kilpailuasetelma tasoittuu ja kaikki ovat tyytyväisiä. Jos näin ei toimita, vaarana on, että kilpailussa altavastaajaksi jäneet maat ryhtyvät rajuihinkin toimiin – korkeista tulleista kauppasaartoon – suojellakseen omien maidensa talouksia.

Suomen tulee hyvissä ajoin viestittää kaikille kauppakumppaneilleen aikeistaan muuttaa talousjärjestelmänsä Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmäksi sekä keskustella ja sopia heidän kanssaan, kuinka toimitaan, jos kilpailu tästä johtuen muuttuu epäreiluksi. Suomen tulee viestittää selkeästi, että se ei aio hyödyntää erilaisesta Talousjärjestelmästä sille mahdollisesti koituvaa kilpailuetua, vaan että se haluaa sellaista taloudellista yhteistyötä kauppakumppaniensa kanssa, joka hyödyttä kaikkia osapuolia.

Suomi – positiivinen tulevaisuuden skenaario

Suomi on valinnut Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmän demokraattisesti ja vähemmistöjä kunnioittaen. Yhteistyössä ulkomaisten toimijoiden kanssa se pyrkii aina lopputulokseen, johon kaikki ovat tyytyväisiä ja joka hyödyttää kaikkia. Siksi ulkomaat niin valtiotasolla kuin yksityisten toimijoiden puolesta ovat hyväksyneet suomalaisten valinnan ja haluavat tehdä heidän kanssaan taloudellista yhteistyötä, vaikka Suomi toimii erilaisessa talousjärjestelmässä kuin ulkomaat.

Lähes kaikkia ulkomaita kiinnostaa nähdä, kuinka Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmä toimii käytännössä. Jos se heidän mielestään luo tehokkaammin hyvinvointia kuin heidän nykyinen talousjärjestelmänsä, suurin osa ulkomaista on valmis ottamaan sen myös omaksi talousjärjestelmäkseen.

EU:ssa on sovittu erityissäännöt, joiden mukaan EU-maat tekevät taloudellista yhteistyötä Suomen kanssa. Nämä erityissäännöt ovat pysyvä ratkaisu. EU pitää Suomen talousjärjestelmää kiinnostavana. Se suhtautuu siihen paitsi hyväksyttynä vallitsevana asiaintilana, myös EU-tason kokeiluna ja tutkii kahta tulevaisuuden skenaariota: toisessa osa muistakin EU-maista kuin Suomi ottaisi Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmän käyttöön, toisessa siitä tulisi koko EU:n virallinen talousjärjestelmä.

Suomi – negatiivinen tulevaisuuden skenaario

Markkinataloudessa toimivat ulkomaat eivät talousideologisista syistä halua tehdä taloudellista yhteistyötä Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmässä toimivan Suomen kanssa. Kaikki Suomen merkittävät kauppakumppanit ovat joko laittaneet Suomen kauppasaartoon tai asettaneet sille kaikkiin tärkeisiin vientituotteisiin sietämättömän korkeat tullit.

EU:ssa ei ole päästy sopimukseen Suomen ja muiden EU-maiden taloudellisen yhteistyön säännöistä. EU on määrännyt Suomelle toistuvasti suuria sakkoja ja EU:n päätöksellä muut EU-maat ovat laittaneet Suomen kauppasaartoon.

Nämä toimet pakottavat taloudellisesta yhteistyöstä ulkomaiden kanssa riippuvaisen Suomen takaisin sosialismilla maustettuun markkinatalouteen ja käyttämään painostuskeinoja omia kansalaisiaan vastaan, jotta he kaikki toimisivat juuri tämän talousideologian puitteissa.

Ratkaisu negatiivisen skenaarion ongelmiin

Negatiivisen skenaarion välttääkseen Suomi aloittaa tiedottamisen ja neuvottelut hyvissä ajoin ennen siirtymistään Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmään.

Se viestittää kaikille valtioille ja merkittävimmille yksityisille toimijoille ulkomailla, mistä kyseisessä talousjärjestelmässä on kysymys sekä miksi ja miten se aikoo siihen siirtyä. Suomi viestittää, että sen pyrkimyksenä on jatkaa edelleen kaikkia hyödyttävää taloudellista yhteistyötä ulkomaisten toimijoiden kanssa ja että se ei aio hyödyntää erilaisen talousjärjestelmän mahdollisesti tuottamia hintakilpailuetuja taloudellisessa yhteistyössään ulkomaisten toimijoiden kanssa.

Samalla Suomi aloittaa keskustelut ulkomaiden kanssa siitä, kuinka taloudellista yhteistyötä tehdään erilaisissa TVT:n mahdollisesti eteen tuomissa tilanteissa.