Tasapuolisesti-logo tekstill채

Arvostuksen voimakkuudelle ei voi loogisesti antaa numeerista arvoa – rahan kanssa kaikki ihmiset tekevät silti juuri tätä

Alustus

Kirjoitettu: 15.10.2020 klo 09.32.01

Kirjoittaja: Antti Laukkanen

Polkupyörästä voidaan mitata vaikkapa pituus ja paino. Kovankaan yrittämisen jälkeen siitä ei kuitenkaan saada mitattua sellaista ominaisuutta kuin rahallinen arvo. Rahallinen arvo ei ole mitattava ominaisuus ylipäätään.

Silloin, kun puhutaan asioiden rahallisesta arvosta, puhutaan tarkalleen ottaen ihmisten arvostuksista, mielihaluista ja sen sellaisista. Tällöin puhutaan siitä, kuinka paljon ostaja ja myyjä kumpikin tahollaan potentiaalisen kauppatapahtuman kohdetta arvostaa ja siitä, löytävätkö he tavalla tai toisella itsestään yhteisen, molemmille sopivan määrän tuota arvostusta.

Ihmiset voivat varmastikin arvostaa asioita. Voidaan ajatella, että elämänkumppanini on minulle tärkeä. Ihmiset voivat myöskin arvostaa eri asioita eri voimakkauudella. Voidaan ajatella, että pidän sienistä, mutta pidän enemmän mustikoista. Näissä ei olla ongelmissa logiikan kanssa.

Ongelmiin logiikan kanssa kuitenkin törmätään silloin, kun ihminen antaa henkilökohtaisen arvostuksen tai mielihalun voimakkuudelle numeerisen arvon. Ei ole mahdollista olla yhtä aikaa looginen ja sanoa, että "arvostan naapurin Lassen seuraa 50 verran, mutta elämänkumppanini seuraa 120 verran". Tai että "haluan syödä sieniä 30 verran, mutta mustikoita 28 % enemmän". Kuinka paljon kovempaa täytyy haluta syödä mustikoita kuin sieniä, että haluamisen voimakkuuden ero olisi 28 % tai 8,4:n verran? Juuri tällaisesta toiminnasta kuitenkin on kyse, kun käytetään rahaa, ostetaan, myydään ja tehdään kauppaa. Siinä annetaan arvostuksen ja mielihalun eri voimakkuuksille erilaisia numeerisia arvoja.

Tämä rahaan liittyvä ongelma liikkuu vaivatta vaihtamisen puolelle. Vaihtamisessa asia menisi näin: Haluan elämänkumppanini seuraa 2,4 kertaa enemmän kuin naapurin Lassen seuraa ja haluan syödä mustikoita 1,28 kertaa enemmän kuin sieniä. Tässäkin annetaan numeerisia arvoja henkilökohtaisten arvostuksien eri voimakkuuksille, mutta niiden ja numeroiden välinen yhteys jää edelleen osoittamatta.

On mahdotonta osoittaa, mikä yhteys on tietyllä määrällä yksittäisen ihmisen arvostuksen määrää ja sitä kuvaavalla numeerisella arvolla. Niinpä on täysin mahdotonta osoittaa sitäkään, mikä yhteys on kahden ihmisen – ostajan ja myyjän – yhteisellä määrällä arvostusta ja sitä kuvaavalla numerolla. Kun kaikki maailman seitsemän miljardia ihmistä sitten antavat arvostustensa ja mielihalujensa eri voimakkuuksille erilaisia numeerisia arvoja ja harjoittavat keskenään sellaista yhteistoimintaa, joka perustuu näihin ei mistään tuleviin numeroihin, on meillä käsillä kenties jonkinlainen epäloogisen toiminnan huipentuma: nykyinen talous- ja rahajärjestelmämme.