Tasapuolisesti kannattaa perustuloa

Perustulo on osa Tasapuolisesti-puolueen kolmiosaista sosiaaliturvauudistusehdotusta. Sen kaksi muuta osaa ovat asumistuki ja muu sosiaaliturva, joista julkaisemme kantamme myöhemmin.

Millaista perustuloa kannatamme?

Tasapuolisesti-puolue kannattaa kahta perustulomallia yhtä paljon. Nämä ovat: 

1. Perustulo: Siinä kaikki saavat vastikkeetta tietyn verran rahaa valtiolta. Tulojen noustessa perustulo verotetaan pois. 
2. Negatiivinen tulovero: Siinä tietyn tulorajan alle jäävät saavat vastikkeetta valtiolta rahaa. Tuon tulorajan verran ja enemmän tienaavat maksavat valtiolle veroja. 

Teknisessä toteutuksessa ja mielikuvissa näihin kahteen perustulomalliin liittyy eroja. Kustannuksiltaan ja vaikutuksiltaan nämä ovat kuitenkin käytännössä identtisiä. 

Perustulo korvaa kaikki vähimmäis- ja perusturvaetuudet 

• toimeentulotuki
• työmarkkinatuki
• peruspäiväraha
• opintotuki
• lasten kotihoidon tuki
• sairauspäiväraha
• kuntoutustuki
• työkyvyttömyyseläke
• kansaneläke

Jos yllä olevalta listalta puuttuu jokin vähimmäis- tai perusturvaetuus, myös se korvataan perustulolla.

Lisäksi perustulo korvaa starttirahan ja toimii yrittäjän sosiaaliturvana, jollaista aikaisemmin ei ole ollut olemassa.

Perustulon määrän määräytyminen

Perustulon tulee olla määrältään sellainen, että se kattaa nykyisen toimeentulotuen perusosan kattamat hyödykkeet. 

Näitä ovat:

• ravintomenot
• vaate- ja kenkämenot
• vähäiset terveydenhuoltomenot
• henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot
• paikallisliikenteen käytöstä aiheutuvat menot
• puhelimen ja tietoliikenteen käytöstä aiheutuvat menot
• harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot
• vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.

Perustulon tarkan määrän tulee perustua riippumattoman tahon tekemään kohtuullisen minimin viitebudjettiin tai sen indeksikorotukseen. Perustulon tarkka määrä tarkistetaan vuosittain ja tarpeen vaatiessa useamminkin.

Perustulon automatisointi

Perustulolla katettavat hyödykkeet ovat lähes kaikille ihmisille välttämättömiä ihmisarvoisen elämän kannalta. Lähes kaikki ihmiset tarvitsevat näihin hyödykkeisiin minimissään suurin piirtein saman verran rahaa. Siksi tämä summa voidaan vakioida ja automatisoida perustulon muotoon.

Perustulon ulkopuolelle jäävää sosiaaliturva

Tasapuolisesti-puolueen sosiaaliturvauudistusehdotuksessa perustulon ei ajatella kattavan koko sosiaaliturvaa.

Asumismenot katetaan asumistuella ja muut ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömät hyödykkeet katetaan tarpeen ja joissakin tapauksissa harkinnan mukaan muulla sosiaaliturvalla. Asumistuella ja muulla sosiaaliturvalla katettavat menot vaihtelevat suuresti ihmisen asuinpaikkakunnan ja elämäntilanteen mukaan. Siksi emme halua vakioida niitä tietyn suuruisiksi.

Perustulon hinta

Arvioimme perustulomallimme hintaa samalla, kun arvioimme koko sosiaaliturvauudistusehdotuksemme hintaa.

Näistä syistä kannatamme perustuloa 

1. Teknologian kehitys

• Automatisaatio, robotisaatio ja digitalisaatio ovat vieneet ja tulevat edelleen viemään työpaikkoja lähes kaikilla työelämän sektoreilla.
• Kadonneet työpaikat eivät korvaannu uusilla kuten aiemmin. (Maatalouden kadonneet työpaikat korvasi teollisuuden työpaikat ja teollisuuden kadonneet työpaikat korvasi palvelusektorin työpaikat.)

2. Globalisaatio

• Globalisaatio vie työpaikkoja Suomesta halvemman kustannustason maihin.

3. Varma toimeentuloturva kaikissa tilanteissa

• Maailma on jo muuttunut ja muutosvauhti vain kiihtyy.  
• Työttömyys lisääntyy
• Osa-aika työt lisääntyvät.
• Matalapalkka-alojen työt lisääntyvät. Palkalla ei välttämättä enää elä. 
• Perustulo takaa varman toimeentuloturvan kaikille ihmisille kaikissa tilanteissa muutosten laadusta ja nopeudesta riippumatta.

4. Takaa talouden toimivuuden

Perustulo takaa ostovoiman työpaikkojen kadotessa ja niistä saatavan taloudellisen hyödyn vähentyessä ja muuttuessa epävarmemmaksi. Ilman ostovoimaisia ihmisiä ei ole elinkelpoisia yrityksiä.  

5. Yksinkertaistaa byrokratiaa

• Sosiaaliturvan alikäyttö vähenee, koska perustulo on automaattinen.

6. Kansalaisten nöyryytys vähenee

• Luukulta luukulle juokseminen vähenee.
• Omaan elämään liittyvien selvitysten ja tositteiden esittäminen vähenee.

7. Työllistymisen byrokratialoukku poistuu

• Ei monimutkaista byrokratiaa ihmisille, joiden palkka ei riitä elämiseen.
• Ei viiveitä sovitellun työttömyyskorvauksen maksamisessa.
• Osa-aika- ja matalapalkkatyöt mahdollistuvat paremmin.
• Yrittäjyys mahdollistuu paremmin.

8. Ihmisten hyvinvointi lisääntyy

• Vapaus lisääntyy.
• Mahdollisuus suunnitella elämää eteenpäin lisääntyy.
• Kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunne kasvaa.

9. Ihmisten tehokkuus lisääntyy, sillä lisääntyneen vapauden myötä ihmisten autonominen ja sisäinen motivaatio lisääntyy

• luovuus lisääntyy
• oppimisen laatu paranee
• työn laatu paranee.  

10. Työttömyys ei ole ainoastaan valitsemamme talousjärjestelmän – markkinatalouden – ikävä, mutta väistämätön sivutuote. Työttömyys on täysin välttämätöntä, jotta nykyinen talousjärjestelmämme voi ylipäätään pysyä pystyssä. 

NAIRU-teorian mukaan täystyöllisyys ja matala inflaatio eivät voi olla voimassa yhtä aikaa nykyisessä talousjärjestelmässämme.

Työttömyyden vähentyessä ja täystyöllisyyden lähestyessä työnantajat kilpailevat niukasta ja yhä niukkenevasta työvoimasta nostamalla palkkoja. Omistajat eivät maksa nousseita palkkoja omasta pussistaan – se ei useimmiten ole edes mahdollista – vaan nousseet palkat katetaan nostamalla hintoja. Nousevat hinnat taas on toiselta nimeltään inflaatio.

Suurin osa taloustieteilijöistä pitää NAIRU-teoriaa todellisena ilmiönä. Sen mukaisia ovat heidän toimintasuosituksensa keskuspankille ja eduskunnalle. Koska korkeaa inflaatiota pidetään taloudelle haitallisempana kuin kohtuullista työttömyyttä, keskuspankki ja poliitikot toimivat aktiivisesti niin, että matala inflaatio toteutuu. Jos työttömyys laskee niin alhaiseksi, että inflaatio alkaa kiihtyä, keskuspankin rahapolitiikka (ohjauskoron nosto) ja valtion finanssipolitiikka (investointien vähentäminen) viilentävät ylikuumenneen talouden ja pitävät inflaation aisoissa. Nämä samat toimet kuitenkin myös nostavat työttömyyttä.

Tasapuolisesti pitää epäasiallisena toimintana sitä, että työttömiin kohdistuu minkäänlaisia sanktioita tilanteessa, missä työttömyys on väistämätön ilmiö, missä työttömät ovat täysin välttämätön osa koko talousjärjestelmän pystyssä pysymistä ja missä keskuspankki ja poliitikot toimivat aktiivisesti niin, että työttömyys ei laske alemmas kuin sille tasolle, missä se ei kiihdytä inflaatiota, ja jos näin kuitenkin pääsee käymään, keskuspankki ja eduskunta toimivat aktiivisesti lisätäkseen työttömyyttä.

Vastikkeeton sosiaaliturva – ja perustulo sen osana – on Tasapuolisesti-puolueen vastaus tähän tilanteeseen.

11. Kaikki ihmiset ovat erilaisia. Ihmisten omakseen kokemat talousideologiat ovat myös erilaisia. Toiset meistä syttyvät taloudellisesta kilpailusta ja saavat siitä intoa ja energiaa elämäänsä. Toiset taas kokevat sen olevan vastoin koko ihmisyytensä ydintä. Toiset haluavat kerätä itselleen enemmän maallista mammonaa kuin mitä muilla on. Toiset taas haluavat jakaa kaiken tasapuolisesti kaikkien kanssa.

Taloudellinen kilpailu, palkkatyö ja yrittäjyys ovat osa markkinatalousideologiaa – ja muutamaa muuta talousideologiaa. Jos ihmistä rangaistaan siitä, että hän ei osallistu yhteisesti tuotetun hyvinvoinnin kakun tuottamiseen tekemällä työtä juuri tämän talousideologian puitteissa, kyseessä on talousideologinen epätasa-arvo ja talousideologinen syrjintä.

Tasapuolisesti katsoo, että vaikka lainsäädäntömme ei tällä hetkellä mahdollista sitä, että jokainen ihminen voisi osallistua yhteiskuntaan oman talousideologiansa mukaan, yhteiskunta ei saa silti painostaa eikä pakottaa kaikkia yhteen muottiin toimimaan minkään yhden yksittäisen talousideologian mukaan. 

Tasapuolisesti on sitä mieltä, että valtion tehtävä on mahdollistaa, että jokainen voi elää, tehdä työtä ja kuluttaa oman talousideologiansa mukaan. Tämä tarkoittaa lainsäädännön laatimista sellaiseksi, että kaikilla talousideologioilla on hyvät toimintaedellytykset ja että ne ovat keskenään tasa-arvoisessa asemassa. Vastikkeeton sosiaaliturva ja vastikkeeton perustulo sen osana ovat luontevia seuraavia askelia tähän suuntaan.

Kannustinloukut eivät poistu perustulossa

Perustuloon liittyvät taloudelliset kannustinloukut eivät parane eivätkä huonone oleellisesti nykytilanteeseen verrattuna.

Keppi eli rangaistuksella uhkaaminen

Perustulossa ihmisen käytettävissä olevat tulot eivät vähene, jos hän ei tee eikä hae palkkiota vastaan tehtävää työtä.

Nykyään ihmisen käytettävissä olevat tulot eivät vähene tietyn tason jälkeen, vaikka ihminen ei tee eikä hae palkkiota vastaan tehtävää työtä. Toimeentulotuen perusosa on noin 500 euroa ja sitä voidaan alentaa maksimissaan 40 % eli noin 200 euroa. Tämä alentaminen voidaan kuitenkin tehdä ainoastaan, jos perustuslain takaama ihmisarvoinen elämä mahdollistuu alentamisen aikana. 

Keppi-näkökulmasta kannustinloukun poistaminen kokonaan tarkoittaisi sitä, että monet ihmiset joutuisivat näkemään nälkää, asumaan kadulla ja jopa kuolemaan.

Ei ole mahdollista, että yhtä aikaa jokaiselle ihmiselle voidaan taata ihmisarvoisen elämän takaava vähimmäisturva ja samalla ihmisen käytettävissä oleva rahamäärä voidaan laskea tasolle, joka pakottaa hänet toimimaan jollain halutulla tavalla. 

Tasapuolisesti-puolueen arvovalinta on se, että jokaiselle ihmiselle taataan ihmisarvoinen elämä kaikissa tilanteissa. Kun tämä arvovalinta on tehty, perustulo on mielestämme ainoa järkevä ratkaisu – ja kaikki muu ymmärtämättömyyttä tai ymmärtämättömien äänestäjien äänten kalastelua. 

Inhimillinen yhteiskunta ei voi päästä kannustinloukuista kokonaan eroon eikä pakottaa ketään tekemään työtä taloudellisia painostuskeinoja käyttämällä. Se on eräs niistä syistä, miksi meidän inhimillisenä yhteiskuntana ei tule edes yrittää tällaista. Se olisi resurssien hukkaan heittämistä. On käytettävä muita keinoja työllisyyden nostamiseksi. 

Porkkana eli palkkiolla houkuttelu

Perustulossa kaikki työn tekeminen lisää tuloja. Perustuloon liittyvä efektiivinen marginaalivero on kuitenkin kohtalaisen suuri eli tulojen noustessa käteen jäävä lisäraha on aika maltillinen.

Aikaisemmin jokainen tienattu euro vaikutti sosiaalietuuksien määrään. Nykyään on käytössä 300 euron suojaosa, jonka saa tienata ilman, että se vaikuttaa sosiaalietuuksiin millään lailla. Tämä tosin ei poistanut kannustinloukkua, vaan ainoastaan siirsi sen eri paikkaan.

Porkkana-näkökulmasta kannustinloukun poistaminen kokonaan tarkoittaisi valtiolle loputtomuuteen kohoavia kustannuksia. Tällainen ei ole mahdollista.

Porkkana-näkökulmasta kannustinloukun rajaa voidaan siirtää eri paikkoihin, mutta sitä ei voida kokonaan poistaa. Kannustinloukku kuitenkin voidaan ja se kannattaa muotoilla sellaiseksi, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa ihmiselle ja yhteiskunnalle.

Perustulon negatiiviset piirteet

Perustulo mahdollistaa kannattamattomien yritysten toiminnan

Tämä on totta. Ja huono asia tässä on se, että kannattamattomat yritykset voivat viedä asiakkaita muuten kannattavilta yrityksiltä ja tehdä niistä kannattamattomia.

Ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että perustulon lanseeraamisen jälkeen Suomi pikkuhiljaa täytyy kannattamattomista yrityksistä.

Osa kannattamattomia yrityksiä pyörittävistä yrittäjistä:

• ei tule tyytymään niin matalaan elintasoon kuin mitä perustulolla eläminen mahdollistaa
• ymmärtää markkinatalouden logiikan eikä halua tuottaa vahinkoa elinkelpoisille yrityksille.

Loppuihin tapauksiin yhteiskunta voi puuttua neuvoin, suosituksin ja määräyksin. 

Ihmisille tulee viestiä selkeästi, että kannattamattoman yrityksen pyörittäminen vaikeuttaa ja tekee jopa mahdottomaksi toisten, muuten kannattavien yritysten pyörittämisen. 

Yhteiskunnalla tulee olla myös mahdollisuus lakkauttaa pitkään kannattamattomana toiminut yritys, joka toiminnallaan tekee vaikeaksi tai mahdottomaksi muuten kannattavien yritysten toiminnan.

On myös muistettava, että yhteiskunta kokonaisuutena kestää pienen määrän kannattamattomia, mutta toimintaansa jatkavia yrityksiä, vaikka kaikki eivät siitä pidäkään ja muutamat kärsivät siitä. Oleellista on se määrä, kuinka paljon tällaisia yrityksiä tulee olemaan. Sen ennustaminen tarkasti on kuitenkin mahdotonta.

Perustulo mahdollistaa elämisen niin, että ei tee lainkaan työtä palkkiota vastaan

Tämä on totta.

Tästä ei kuitenkaan automaattisesti seuraa, että kaikki lopettavat palkkatyönsä ja yritystoimintansa.

• Suuri osa suomalaisista ei tule tyytymään niin matalaan elintasoon kuin mitä perustulolla eläminen mahdollistaa.
• Suurin osa suomalaisista uskoo markkinatalouteen ja hyvinvointiyhteiskuntaan, kannattaa niitä ja haluaa ja pystyy toimimaan niin, että nämä pysyvät pystyssä jatkossakin.
• Suurin osa suomalaisista haluaa ja pystyy auttamaan toisia ihmisiä ja osallistumaan yhteiskuntaan nimenomaan tekemällä palkkatyötä tai toimimalla yrittäjänä. 

Loppuihin tapauksiin yhteiskunta voi puuttua neuvoin ja suosituksin.

Ihmisille tulee viestiä selkeästi, että suurimman osan ihmisistä on työskenneltävä palkkiota vastaan tai muuten uuden muotoinen perustulojärjestelmä ja sosiaaliturvajärjestelmä sekä talousjärjestelmä, hyvinvointivaltio ja koko valtio romahtavat. 

On myös muistettava, että yhteiskunta kokonaisuutena kestää pienen määrän ihmisiä, jotka eivät tee työtä palkkiota vastaan, vaikka kaikki eivät siitä pidäkään. Oleellista on se määrä, kuinka paljon tällaisia ihmisiä tulee olemaan. Sen ennustaminen tarkasti on kuitenkin mahdotonta.

Ihmisten käyttäytyminen muuttunee perustulojärjestelmässä – vain aika näyttää varmuudella miten

Perustulon toimintaa on mahdollista simuloida staattisesti. Tällöin ihmisten käyttäytymisen muutosta ei oteta huomioon. Tällaisissa simulaatioissa onkin todettu, että perustulo on mahdollista saada teknisesti toimimaan. 

Ihmisen käyttäytymistä sen sijaan ei ole mahdollista ennustaa tarkasti, vaikka siitä voidaankin tehdä niin sanottuja dynaamisia simulointeja. 

Tasapuolisesti-puolueen sosiaaliturvauudistusehdotus – ja perustulo sen osana – on toisaalta hyvin pieni muutos nykyiseen; se on vain uudella tavalla järjestetty sosiaaliturva.

Toisaalta vastikkeettomuus on osittain uusi asia. Vaikka tiettyyn pisteeseen asti se sisältyy nykyiseenkin sosiaaliturvajärjestelmäämme, perustulomallissa se tulee enemmän keskiöön ja ihmisten tietoisuuteen kuin nykyään.

Joka tapauksessa uskoaksemme vastikkeettomaan perustuloon siirryttäessä muutos on niin suuri, että myös ihmisten käyttäytyminen tulee muuttumaan, mutta kuinka paljon ja mihin suuntaan, siitä ei ole mahdollista saada täyttä varmuutta etukäteen.

Perustulokokeilut ovat määräaikaisia ja ihmiset joutuvat sen aikana ottamaan huomioon myös sen ajan, kun kokeilu on ohi ja paluu vanhaan on edessä. Jos perustulo lanseerataan, se taas on pysyvää. Tällöin ihmiset saattavat käyttäytyä toisella tavalla kuin määräaikaisten kokeilujen aikana. 

Tästä syystä on varauduttava siihen, että perustuloon siirtymisen jälkeen sen toimintaan on tehtävä muutoksia, jotta se toimii optimaalisella tavalla. 

Hyödylliseksi katsottu muutos kannattaa aina tehdä

On selvää, että yksikään sosiaalinen järjestelmä ei ole täydellinen. Yksi voi silti olla parempi kuin toinen.

Tasapuolisesti tunnistaa ja tunnustaa, että vastikkeettomassa sosiaaliturvassa ja perustulossa sen osana on positiivisia, neutraaleja kuin negatiivisia piirteitä.

Kun puntaroimme näitä kaikkia piirteitä ja arvioimme tätä kokonaisuutta, päädymme siihen ratkaisuun, että vastikkeeton sosiaaliturva ja perustulo sen osana on toimiva sosiaalinen järjestelmä, se on parempi kuin Suomen nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ja se kannattaa ottaa käyttöön.

Tasapuolisesti-puolueella vaakakupissa painaa erityisesti yksilön vapauden lisääntyminen ja kaikille ihmisille kaikissa tilanteissa taattu ihmisarvoisen elämän minimi. Ajattelemme näiden kahden asian nostavan suomalaisten hyvinvointia enemmän kuin mitä tässä kirjoituksessa ja muualla käydyssä perustulokeskustelussa esiin tuodut  perustuloon liittyvät negatiiviset piirteet laskevat sitä.

Uudistuksen tekemättä jättäminen sillä perusteella, että emme tiedä, miten uusi sosiaaliturvajärjestelmä tulee toimimaan tai miten ihmiset tulevat käyttäytymään siinä on huono peruste jättää uudistukset tekemättä. Tällainen ajattelu sitoo meidän nykyiseen sosiaaliturvajärjestelmäämme ikiajoiksi ja tekee kaiken muutoksen mahdottomaksi.

Vaikka onkin täysin mahdotonta ennustaa tarkasti minkä tahansa ison – ja usein pienenkin – muutoksen toimivuutta ja kaikkia seurauksia, hyödylliseksi katsottuja muutoksia kannattaa silti aina tehdä. Vain siten voimme tehdä yhteiskunnastamme aina vaan toimivamman ja toimivamman ja vain siten voimme nostaa jokaisen suomalaisen hyvinvointia niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä.

Perustulokantamme ja ihmiskäsityksemme

Kenen tahansa ihmisen ja minkä tahansa ihmisryhmän perustulokanta riippuu viime kädessä heidän ihmiskäsityksestään. Tasapuolisesti ei ole tästä poikkeus.

Meidän ihmiskäsitykseemme kuuluu, että terve ihminen on oma-aloitteinen, aktiivinen, toimelias ja yhteistyökykyinen. Tällainen ihminen ei tarvitse toisen ihmisen häneen kohdistamaa kontrollia – ei keppiä eikä porkkanaa – ollakseen aktiivinen ja toimiakseen rakentavasti. 

Tosiasiassa kontrolli vähentää ihmisen autonomista ja sisäistä motivaatiota – siis ihmisen luontaista aktiivisuutta. Kun kontrollista johtuvalla passiivisuudella perustellaan kontrollilla aktivoimista, toiminta ei ole tarkastelua kestävällä pohjalla. Tällöin ollaan luotu itseään ruokkiva noidankehä. Tasapuolisesti-puolueen mielestä perustulo on hyvä seuraava askel ulos tästä noidankehästä.

Tasapuolisesti ei pidä oikeana sitä ajatusta, että jokainen ihminen, joka ei halua osallistua tai pysty sopeutumaan markkinatalousideologiaan kuuluvaan taloudelliseen kilpailuun ja palkkiota vastaan tehtävään työhön, olisi automaattisesti avun tarpeessa oleva ongelmainen ihminen.

Kylmän sodan aikana niin Yhdysvalloissa kuin Neuvostoliitossa sorruttiin tehtailemaan toisinajattelijoille psykiatrisia diagnooseja. Jos Suomi käyttää kategorisesti taloudellisia ja psyykkisiä painostuskeinoja saadaksen avun piiriin jokaisen sellaisen ihmisen, joka ei halua osallistua tai pysty sopeutumaan markkinatalousideologiaan, Suomi on vahvasti kylmän sodan erään kauheimman virheen jalanjäljissä.

Tasapuolisesti ei hyväksy mitään sellaista toimintaa, missä ihmisen taloudellista asemaa heikennetään, jos hän ei hakeudu palveluiden piiriin tilanteessa, missä hän on kokonaan taloudellisen kilpailun, palkkatyön ja yrittäjyyden ulkopuolella eikä hakeudu tällaisen pariin. Sen sijaan valtion tulee lainsäädännön keinoin mahdollistaa se, että jokainen ihminen voi osallistua yhteiskuntaan kukin oman talousideologiansa puitteissa.

Avuntarvitsijoita on kaikissa ihmisryhmässä. Myös niissä ihmisissä, jotka ovat kaiken markkinatalouteen liittyvän työn ja sellaisen hakemisen ulkopuolella. Olemme sitä mieltä, että yhteiskunta voi auttaa tällaisiakin ihmisiä ja että sen tulee tarjota apua tällaisillekin ihmisille. 

Tasapuolisesti on kuitenkin sitä mieltä, että avuntarvitsija ei hyödy sellaisesta avusta, jonka hän ottaa vastaan painostuksen, kontrollin tai pakottamisen seurauksena. Päinvastoin. Nämä ovat juuri ne asiat, jotka aiheuttavat ihmiselle ongelmia. Kaikki ihmisen auttaminen tulee perustua autettavan vapaaehtoiseen avun vastaanottamiseen – niin fyysisen ja psyykkisen terveyden kohdalla kuin myös yhteiskuntaan ja työelämään sopeutumisen kohdalla.

Perustulo – askel haluamaamme suuntaan, mutta ei tavoitteemme

Eräs keskeisimmistä Tasapuolisesti-puolueen tavoitteista on pyrkiä maksimoimaan jokaisen ihmisen henkilökohtainen vapaus. Tästä näkökulmasta katsottuna siirtyminen nykyisestä sosiaaliturvajärjestelmästä perustuloon on askel haluamaamme suuntaan. Tasapuolisesti kannattaa ja edistää kaikkia sellaisia askeleita ja uudistuksia, jotka vievät yhteiskuntaamme haluamaamme suuntaan. Siksi kannatamme ja edistämme perustuloa.

Perustulo on kuitenkin edelleen osa yhden talousideologian talousjärjestelmää. Vaikka se mahdollistaa sen, että muutamat työikäiset ihmiset voivat lopettaa taloudelliseen kilpailuun osallistumisen, palkkatyön ja yrittämisen ihan luvallisesti, toimiakseen se kuitenkin vaatii, että suurin osa työikäisistä ihmisistä osallistuu näihin toimintoihin. 

Tässä mielessä perustulojärjestelmä on Suomen nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän kaltainen. Molemmat järjestelmät pitävät ihmisiä raha- ja kilpailutalousideologian panttivankina. Jos suurin osa ihmisistä ei osallistu taloudelliseen kilpailuun ja tee työtä palkkiota vastaan, nämä molemmat järjestelmät romahtavat.

Tasapuolisesti kannattaa Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmän (TVT) ideaa. Siinä jokaisen ihmisen vapaus on suurempi kuin perustulojärjestelmässä. Siinä jokainen ihminen voi valita, minkä talousideologian mukaan elää, tekee työtä ja kuluttaa. TVT pysyy pystyssä riippumatta siitä, minkälaisia talousideologisia valintoja kukin ihminen tekee.

Kannanotto on Tasapuolisesti-hallituksen hyväksymä

Helsingissä 30.03.2021

Antti Laukkanen – puheenjohtaja

Severi Savukoski – hallituksen jäsen

Samuli Juntunen – hallituksen jäsen

Lisätietoja

Puhelin: 045 196 4102 – Antti Laukkanen

Sähköposti: tasapuolisesti-puolue@protonmail.com – Tasapuolisesti-hallitus