Jaetaan-talous

Luku 1 – Jaetaan-talouden sisäiset käytännöt

Työt ja työn tulokset jaetaan tasapuolisesti kaikkien Jaetaan-taloudessa elävien ihmisten ja ihmisryhmien kesken.

Jaetaan-taloudessa elävien ihmisten kesken ei käytetä lainkaan vaihdantaa; siellä ei tehdä vaihtokauppaa eikä käytetä lainkaan vaihdon välinettä eli rahaa. Halutut hyödykkeet tuotetaan yhdessä ja jaetaan tasapuolisesti kaikille – siinä kaikki.

Taloudellinen kilpailu ei kuulu Jaetaan-talouden sisäiseen toimintaan.

Tehdessään taloudellista yhteistyötä muiden talousideologioiden kanssa, Jaetaan-talous voi käyttää vaihdantaa eli tehdä vaihtokauppaa ja käyttää rahaa. Tätä käytetään kuitenkin viimeisenä keinona, jos taloudellinen yhteistyö toisen talousideologian kanssa ei muutoin mahdollistu.

Ketkä päättävät ja mistä?

Jaetaan-talouden sisäisistä asioista päättää sen demokraattisesti valittu hallitus. Kaikki täysi-ikäiset Jaetaan-taloudessa elävät ihmiset voivat äänestää ketä tahansa ehdolle asettunutta täysi-ikäistä Jaetaan-taloudessa elävää ihmistä.

Päätettäviä asioita ovat Jaetaan-talouden sisäiset asiat. Näitä ovat yleiset toimintaperiaatteet ja kuinka näitä toteutetaan käytännössä.

Jaetaan-talouden hallitus edustaa Jaetaan-taloutta keskusteluissa, joissa sovitaan eri talousideologioiden välisen yhteistyön toimintatavoista. Jaetaan-talouden hallitus ei pyri suoraan poliittiseen vaikuttamiseen.

Tasapuolisesti-puolue edustaa Jaetaan-taloutta politiikassa pyrkien demokraattisten vaalien kautta kunnanvaltuustoihin, eduskuntaan ja europarlamenttiin. Tasapuolisesti ei pyri suoraan vaikuttamaan Jaetaan-talouden sisäisiin asioihin, joista päättää Jaetaan-talouden hallitus.

Sekä Jaetaan-talouden hallituksen että Tasapuolisesti-puolueen päätöksentekometodi on seuraavanlainen:

Päätöksentekometodi on joustava ja riippuu muun muassa siitä, mistä asiasta päätetään. Tapaus- ja asiakohtaisesti selvitetään paras päätöksentekomenetelmä. Päätöksentekomenetelmää voi vaihtaa, jos ensin valittu ei toimi.

Inspiraation lähteenä päätöksentekomenetelmissä toimivat muun muassa konsensus, sosiokratia, stigmergia ja demokratia. Uusia päätöksentekometodeja voidaan kehittää ja keksiä.

Päätöksiin saavutaan; tieteellistä tietoa käytetään aina, kun päätettävästä asiasta löytyy tieteellistä tutkimusta.

Ensisijaisesti päätöksentekijät pyrkivät yksimielisyyteen – toisin sanoen siihen, että kaikki pitävät päätettävää ratkaisua parhaana.

Toissijaisesti päätöksentekijät pyrkivät siihen, että vaikka kaikki eivät pidä päätettävää ratkaisua parhaana, kaikki voivat kuitenkin elää sen kanssa.

Jos päättäjien erilaiset mielipiteet eivät liukene ja yhdisty keskustelun ja tieteelliseen tutkimukseen perehtymisen myötä sekä jos asia on sellainen, että päätös on tehtävä välittömästi tai suhteellisen pian, suoritetaan demokraattinen äänestys, jossa eniten ääniä saanut vaihtoehto muodostuu ratkaisuksi. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee tuloksen.

Jos asia on sellainen, että päätöstä voi lykätä, silloin päätöstä lykätään ja jatketaan työtä, jotta ensisijainen tai toissijainen vaihtoehto päätöksenteossa saavutetaan.

Raja Jaetaan-talouden hallituksen ja Tasapuolisesti-puolueen toiminta-alueen välillä on häilyvä ja osin päällekkäinenkin. Näiden kahden kannattaa tehdä läheistä yhteistyötä sekä keskustella ja löytää molemmille sopivat toimintatavat. Tarvittaessa voidaan luonnollisesti tehdä muutoksia Jaetaan-talouden asioista päättävään organisaatiorakenteeseen.

Jaetaan-talouden ja lainsäädännön suhde

Eduskunnan säätämät lait asettavat puitteet, joissa Jaetaan-talous toimii.

Jaetaan-talous voi demokraattisesti niin päättäessään asettaa itselleen tiukempia toimintasuosituksia – esimerkiksi tiukemmat ekologisen kestävyyden suositukset – kuin mitä lainsäädännössä vaaditaan. Jaetaan-talous ei voi kuitenkaan asettaa millekään toiminnalleen lainsäädäntöä tiukempia vaatimuksia, vaan kyse on aina suosituksista.

Tuotanto

Mitä tuotetaan?

Kysyntä ja tarjonta määrittävät vapaasti sen, mitä tuotetaan.

Kuinka paljon tuotetaan?

Kysyntä ja tarjonta määrittävät vapaasti sen, kuinka paljon mitäkin tuotetaan.

Millä laadulla tuotetaan?

Kysyntä ja tarjonta määrittävät vapaasti tuotannon laadun.

Miten työt jaetaan?

Jaetaan-talouden sisällä työt jaetaan tasapuolisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki työn tekemiseen kykenevät pääsevät osallistumaan yhteiseen hyvinvointia tuottavan työn tekemiseen.

Pyrkimys on siihen, että kaikki tekevät mitä haluavat ja sen verran kuin haluavat ja että tällä tavalla kaikki tarvittavat ja halutut työt tulevat hoidetuksi.

Jos näin ei käy, mietitään, halutaanko todella saada hyötykäyttöön niiden töiden tulokset, joita kukaan ei halua tehdä. Jos halutaan, sovitaan kuinka toimitaan. Sopimuksen lopputulos voi olla esimerkiksi sellainen, missä kaikki sellaiset työt, joita kukaan ei halua tehdä, jaetaan tasapuolisesti kaikkien kesken, jotta kukaan ei joutuisi tekemään pelkästään itselleen epämiellyttävää työtä ja jotta kaikki olisivat tasa-arvoisessa asemassa epämiellyttävien töiden suhteen. Voidaan myös pyrkiä automatisoimaan kaikki epämiellyttävät työt. Ratkaisu sovitaan vapaasti ja se voi olla myös jotain muuta ja muuttua, jos keksitään parempia ideoita.

Jotkut työt voivat olla niin suosittuja, että niille löytyy enemmän päteviä tekijöitä kuin on tarvetta. Tällaisia töitä pyritään kierrättämään ja jakamaan niin, että mahdollisimman moni pääsee tekemään haluamiaan töitä.

Kaikki epämiellyttävien ja suosittujen töiden jakamiseen liittyvät ongelmat ratkaistaan tasapuolisuuden periaatetta noudattaen.

Luonnollisesti Jaetaan-talous noudattaa eduskunnan ja muiden virallisten auktoriteettien määräämiä laatu- ja pätevyysvaatimuksia kaikkien töiden tekemisen ja tekijöiden suhteen.

Miten työt tehdään?

Tuottajayhteisöt päättävät itse työtavoistaan – sekä teknisestä toteutuksesta että sosiaalisesta organisoitumisen tavasta. Luonnollisesti Jaetaan-talous noudattaa eduskunnan ja muiden virallisten auktoriteettien määräämiä turvallisuusvaatimuksia kaikkien töiden tekemisen ja tekijöiden suhteen.

Miten työn tulokset jaetaan?

Jaetaan-talouden sisällä työn tulokset jaetaan tasapuolisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yksi ihminen voi saada toisen asunnon vasta sitten, kun kaikilla halukkailla on yksi asunto. Tai sitä, että suosittua teatteriesitystä pääsee katsomaan toisen kerran vasta sitten, kun kaikki halukkaat ovat nähneet sen yhden kerran.

Jakamisen tasapuolisuus varmistetaan seuraamalla jakamisen toteutumista. Seuranta toteutetaan niin, että ihmisten yksityisyys ei vaarannu, mutta väärinkäytökset voidaan minimoida. Jakamisen seuranta edellyttää vahvaa tunnistautumista hyödykkeiden jaossa.

Omistaminen ja lainaaminen

Omistaminen Jaetaan-taloudessa on muutoin samanlaista kuin Raha- ja kilpailutaloudessakin, lukuunottamatta muutamaa poikeusta. Omistaja ei voi myydä, vuokrata, liisata eikä muilla vastaavilla tavoilla hyötyä omistamastaan hyödykkeestä.

Kun Jaetaan-toimija haluaa eroon hyödykkeestä, johon hänellä on omistusoikeus, hän ei voi myydä sitä, vaan hän antaa kyseisen kohteen omistusoikeuden toiselle yhdessä sovitut ehdot täyttävälle Jaetaan-toimijalle.

Jaetaan-toimija voi myös lainata omistamaansa hyödykettä. Lainaaminen Jaetaan-taloudessa on täysin samanlaista kuin Raha- ja kilpailutaloudessa.

Jaetaan-taloudessa tärkeintä on pääsy tarvittaviin hyödykkeisiin. Tämä voidaan hoitaa joko omistamisen tai lainaamisen keinoin. Ekologisuuteen ja tuotannon tehokkuuteen liittyvistä syistä Jaetaan-talouden toimijat pyrkivät maksimoimaan lainaamisen ja minimoimaan omistamisen. Toisaalta on tapauksia, joissa motivaatioon liittyvistä syistä omistaminen on usein hyödyllisempi ratkaisu.

Esimerkiksi asunto, hammasharja ja silmälasit ovat itsestään selviä esimerkkejä hyödykkeistä, jotka on järkevintä omistaa itse.

Esimerkiksi kirjat, kamera, tennismaila, polkupyörä ja auto ovat itsestään selvästi esimerkkejä hyödykkeistä, jotka tyyppillisesti on järkevintä lainata. Tosin on otettava huomioon muun muassa se, kuinka paljon ihminen kyseistä hyödykettä käyttää ja kuinka tärkeä se on hänelle. Näissäkin hyödykkeissä on varmasti tapauksia, missä omistaminen on järkevämpi vaihtoehto.

Tuotantoon liittyen esimerkiksi maan omistaminen voi olla motivaatioon liittyvistä syistä lainaamista hyödyllisempi ratkaisu.

Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen

Kuluttajat ja tuottajat voivat toimia ja organisoitua vapaasti optimoidakseen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen.

Jos Jaetaan-taloudessa on vain vähän ihmisiä, ihmisten suorien kontaktien tukena toimiva tavanomainen nettisivu riittää kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen.

Jos Jaetaan-taloudessa on hyvin paljon ihmisiä, ihmisten suorien kontaktien ja tavanomaisten nettisivujen lisäksi tarvitaan tilastointia kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen seuraamiseen. Tilastointi auttaa yksilöitä ja tuottajayhteisöjä hahmottamaan isoa kuvaa kysynnän ja tarjonnan kohtaamisessa sekä tekemään päätöksiä kulutuksesta ja tuotannosta.

Jokainen hyödyke saa sekä tilastoissa että "hyllyssä" luvun joka kuvaa sitä, kuinka kysyntä ja tarjonta kohtaavat juuri sen hyödykkeen kohdalla. Luku annetaan kehitteillä olevaa 5 + 5 -nimistä kysynnän ja tarjonnan kohtaamisasteikkoa käyttämällä. Luvut voivat lopullisessa versiossa olla muutakin kuin viisi ja viisi. Sen toiminta periaate on kuitenkin sama.

5 + 5 -menetelmässä on:

Asteikko yhdestä viiteen, jolla arvioidaan kyseessä olevan hyödykkeen tarpeen kiireellisyyttä:

1. biologisen hengissä säilymisen kannalta välttämättömät ja välittömästi tarvittavat: vesi, ruoka, asunto, vaatteet, terveydenhuolto, energia (sähkö, polttoaine) jne.
2. psyykkisen hyvinvoinnin kannalta välttämättömät: koulutus, kirjastot, kulttuuri, taide, harrastukset, lasten ja nuorten palvelut
3. ekologisen kestävyyden kannalta välttämättömät
4. kiireettömät mutta välttämättömät: tiet, rakennukset, tieteellinen tutkimus
5. luksus: kesämökit, risteilyt, ulkomaanmatkat

Asteikko yhdestä viiteen, jossa arvioidaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista:

1. tarjontaa on aivan liian vähän (tuotantomääriä kannattaa lisätä paljon)
2. tarjontaa on hieman liian vähän (tuotantomääriä kannattaa lisätä hieman)
3. tarjontaa on hieman liikaa (tuotantomääriä tulee vähentää hieman)
4. tarjontaa on aivan liikaa (tuotantomääriä tulee vähentää paljon)
5. kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa.

Hyödykkeen saama luku on minimissään kaksi ja maksimissaan kymmenen ja se voidaan merkitä hyödykkeeseen esimerkiksi näin:

Kilo mustikkaa

5 + 5 -luku:

4 (1 + 3)

Jaetaan-talouden hallitus päättää, mitkä hyödykkeet kuuluvat kiireellisyydeltään mihinkin luokkaan (1–5).

Jaetaan-talouden hallitus päättää niistä periaatteista, joilla kysynnän ja tarjonnan kohtaamista kuvaava luku määritetään.

Tuottajat ja jakajat puolestaan tekevät lopullisen päätöksen siitä, mikä on se konkreettinen luku, mikä kullekin hyödykkeelle annetaan ja mikä kuvaa hyödykkeen sen hetkistä kysynnän ja tarjonnan tilannetta (1–5). Tuottajat ja jakajat tekevät tämän päätöksen Jaetaan-talouden hallituksen päättämien periaatteiden mukaan.

Mikä motivoi ihmisiä tekemään hyvinvointia tuottavaa työtä?

Jaetaan-talous pyrkii sisäisessä toiminnassaan maksimoimaan itsemääräämisteorian (Self-Determination Theory) mukaisen autonomisen motivaation ja minimoimaan autonomista motivaatiota vähentävän kontrolloidun motivaation.

Itsemääräämisteorian mukaan sekä keppi että porkkana koetaan kontrollina ja kontrolli vähentää ihmisen autonomista motivaatiota. Keppi eli rangaistuksella uhkaaminen ja porkkana eli palkkiolla houkutteleminen eivät ole niitä asioita, joista Jaetaan-taloudessa elävät ihmiset löytävät motivaationsa tehdä työtä. Vapaus toisen ihmisen kontrollista mahdollistaa sen, että ihmisen autonominen motivaatio toimii maksimaalisesti. Tällöin ihminen tekee hyvinvointia tuottavaa työtä, koska se sinänä tuottaa hänelle tyydytystä, koska hän haluaa oppia ja kehittyä ja koska hän haluaa tehdä yhteistyötä toisten ihmisten kanssa, voida hyvin ja auttaa muita.

Kuinka Jaetaan-talous toimii ekologisesti kestävästi?

Ekologinen kestävyys tulee olla sisäänrakennettuna kaikkeen Jaetaan-taloudessa tapahtuvaan toimintaan.

Tuotannon määrällisestä näkökulmasta katsottuna ekologinen kestävyys on helppo saavuttaa Jaetaan-taloudessa. Jaetaan-talous voi kaikkina hetkinä tuottaa ainoastaan sen, mitä ihmiset välttämättä tarvitsevat elääkseen. Jaetaan-taloudella ei ole rakenteissa mitään sellaisia ominaisuuksia, jotka pakottavat sen tuottamaan enemmän kuin on välttämätöntä saati tuottamaan jatkuvasti enemmän ja enemmän.

Tuotannon laadullisesta näkökulmasta Jaetaan-taloudessa on helppo aina valita ekologisesti kestävin vaihtoehto. Jaetaan-taloudessa ei ole sisäänrakennettuna mitään sellaisia kannustimia, jotka pakottaisivat valitsemaan jonkin muun, kuin kestävimän mahdollisen ratkaisun. Siinä on aina helppoa tehdä ekologisesti kestävin mahdollinen valinta tuotantomenetelmissä ja lopputuotteessa.

Onko Jaetaan-talous uusi Neuvostoliitto?

Koska syystä tai toisesta Jaetaan-taloudesta ihmisillä herää mielleyhtymiä Neuvostoliittoon, tarkasteltakoon tässä luvussa, onko näillä kahdella mitään yhteistä.

• Jaetaan-talous toimii demokraattisin periaattein.
• Neuvostoliitto ei toiminut demokraattisin periaattein.

• Jaetaan-talous ei ole diktatuuri.
• Neuvostoliitto oli diktatuuri.

• Jaetaan-talouden sisällä ei käytetä rahaa.
• Neuvostoliiton sisällä käytettiin rahaa.

• Jaetaan-talouden sisällä ei käytetä palkkioita.
• Neuvostoliitossa käytettiin palkkioita.

• Jaetaan-talous ei ole komentotalous eikä suunnitelmatalous.
• Neuvostoliitto oli komentotalous ja suunnitelmatalous.

• Jaetaan-taloudessa hallinto ei päätä kulutuksesta eikä tuotannosta.
• Neuvostoliitossa hallinto päätti kulutuksesta ja tuotannosta.

• Jaetaan-taloudessa kysyntä ja tarjonta organisoituvat vapaasti.
• Neuvostoliitossa kysyntä ja tarjonta eivät organisoituneet vapaasti.

• Jaetaan-taloudessa työn tulokset jaetaan tasapuolisesti kaikkien Jaetaan-taloudessa elävien kanssa.
• Neuvostoliiton poliittisen johtajat ja virkailijat olivat selvästi varakkaampia kuin tuon valtion muut kansalaiset.

• Jaetaan-taloudessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia.
• Neuvostoliiton poliittiset johtajat ja virkailijat olivat selvästi etuoikeutetumpia kuin tuon valtion muut kansalaiset.

• Jaetaan-talous hyväksyy tasa-arvoisena toimimaan rinnalleen kaikki riittävät ja demokraattisesti sovitut laatukriteerit täyttävät talousideologiat.
• Neuvostoliitto pyrki uhkailua, väkivaltaa ja murhia käyttäen poistamaan omasta maastaan kaikki itsestään erilaiset talousideologiat ja jopa pelkät ajatuksetkin niistä.
• Neuvostoliitto pyrki poistamaan jopa koko maapallolta kaikki itsestään erilaiset talousideologiat.