Kuinka lait säädetään – yleisellä tasolla ja lyhyesti
<h2 dir="auto">Aloite uuden lain säätämiseen-
<li dir="auto">hallituksen esityksestä
<li dir="auto">kansanedustajan aloitteesta
<li dir="auto">kansalaisaloitteesta, jolla on yli 50 000:n ihmisen kannatus.
<a title="https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lakiensaataminen/Sivut/default.aspx" href="https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lakiensaataminen/Sivut/default.aspx" target="_blank" rel="nofollow noopener" name="https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lakiensaataminen/Sivut/default.aspx">https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lakiensaataminen/Sivut/default.aspx
Esimerkki hallituksen esityksestä:
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta sekä laiksi sosiaalihuoltolain ja -asetusten eräiden säännösten kumoamiseksi
<a title="https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1997/19970217" href="https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1997/19970217" target="_blank" rel="nofollow noopener" name="https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1997/19970217">https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1997/19970217
Lähetekeskustelu
"Lakiesityksen käsittely eduskunnassa alkaa lähetekeskustelulla, joka käydään täysistunnossa. Tässä keskustelussa ei tehdä lain sisältöä koskevia päätöksiä, vaan keskustelun tarkoitus on evästää valiokuntaa. Keskustelun päätteeksi täysistunto päättää, mihin valiokuntaan esitys lähetetään käsittelyä varten."
<a title="https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lakiensaataminen/Sivut/default.aspx" href="https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lakiensaataminen/Sivut/default.aspx" target="_blank" rel="nofollow noopener" name="https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lakiensaataminen/Sivut/default.aspx">https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lakiensaataminen/Sivut/default.aspx
Valiokuntakäsittely
Valiokunnat tekevät asiantuntijoiden ja asianosaisten kuulemisia sekä keskustelevat lakiesityksestä. Näiden pohjalta he esittävät valiokunnan kannan asiaan. Valiokunnat voivat ehdottaa lakiesityksen hyväksymistä sellaisenaan, ehdottaa siihen tai sen osiin muutoksia tai ehdottaa sen hylkäämistä.
Esimerkki perustuslakivaliokunnan lausunnosta:
<a title="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/pevl_31+1997.pdf" href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/pevl_31+1997.pdf" target="_blank" rel="nofollow noopener" name="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/pevl_31+1997.pdf">https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/pevl_31+1997.pdf
Esimerkki sosiaali- ja terveysministeriön mietinnöstä:
<a title="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Documents/stvm_33+1997.pdf" href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Documents/stvm_33+1997.pdf" target="_blank" rel="nofollow noopener" name="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Documents/stvm_33+1997.pdf">https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Documents/stvm_33+1997.pdf
Epävirallisempaa, mutta vaikuttaa lopputulokseen
- kansanedustajien lobbaus
- julkinen keskustelu mediassa ja sosiaalisessa mediassa
Eduskunta äänestää lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä
Valiokuntakäsittelyn jälkeen asia käsitellään eduskunnassa kahdessa eri täysistunnossa.
"Ensimmäisessä käsittelyssä päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Ensin käydään yleiskeskustelu, jonka jälkeen lakiehdotus tai lakiehdotukset otetaan yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yksityiskohtaisen käsittelyn aikana tehdään mahdolliset valiokunnan mietinnöstä poikkeavat ehdotukset."
Lakiehdotuksen toisessa käsittelyssä "pohjana on lakiehdotuksen sisällön osalta ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytty lakiteksti. Toisessa käsittelyssä päätetään vain lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, eli sen sisältöön ei enää tässä vaiheessa voida puuttua. Toisessa käsittelyssä eduskunta voi myös hyväksyä lausumia eli kannanottoja, joilla hallitukselta edellytetään toimenpiteitä käsitellyssä asiassa."
<a title="https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lakiensaataminen/Sivut/default.aspx" href="https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lakiensaataminen/Sivut/default.aspx" target="_blank" rel="nofollow noopener" name="https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lakiensaataminen/Sivut/default.aspx">https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lakiensaataminen/Sivut/default.aspx
Lopputulos
Toimeentulotukilaki alkuperäisenä
<a title="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1997/19971412" href="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1997/19971412" target="_blank" rel="nofollow noopener" name="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1997/19971412">https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1997/19971412
Toimeentulotukilaki ajantasaisena – erilaisia muutoksia tehty vuosien varrella
<a title="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412" href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412" target="_blank" rel="nofollow noopener" name="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412">https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412
Muuta
Vaalikauden päättyessä käsittelemättä olevat hallituksen esitykset ja lakialoitteet raukeavat.
Itsestään selvää, mutta hyvä aina muistaa
Fysiikanlait eivät pakota kansanedustajia säätämään tällaisia tai tuollaisia lakeja. Lait voivat olla ihan mitä vaan lainsäätäjä sattuu päättämään.
Lait voivat syrjiä yhtä ihmisryhmää ja suosia toista tai ne voivat olla tasa-arvoisia. Lait voivat olla ristiriidassa toisten lakien kanssa, ristiriidassa itsensä kanssa tai ristiriidattomia näiden kaikkien kanssa. Lait voivat olla vailla mitään sellaista informaatiota, mikä auttaisi ihmisiä ymmärtämään, mistä laissa todella on kyse tai mikä auttaisi tuomioistuimia soveltamaan lakia käytännössä. Lait voivat jättää huomiotta kokonaiset ihmisryhmät tai ihmiselämän ilmiöt jne. Lait eivät kuvaa totuutta.
Huonossa tapauksessa lait ovat säädetty lainsäätäjien itsensä tai heidän viiteryhmiensä etujen mukaan ja toisten hyvinvoinnista välittämättä.
Hyvässä tapauksessa lait ovat lainsäätäjien paras näkemys siitä, mikä tuottaa mahdollisimman paljon hyvinvointia kaikille valtion kansalaisille. Lainsäätäjien henkilökohtaisista ominaisuuksista riippuen tämä voi olla enemmän tai vähemmän lähellä todellista tavoitteen mukaista optimitilannetta.
Parhaassa tapauksessa lainsäätäjät haluavat ja osaavat säätää lakeja, joiden puitteissa kaikkien valtion kansalaisten maksimaalinen hyvinvointi mahdollistuu.