Tekijänoikeuden, patenttioikeuden ja tavaramerkin perusteet

Tekijänoikeus

1. Tekijänoikeus syntyy automaattisesti sille, joka luo teoksen.

• Erillistä rekisteröimistä ei tarvita.
• Tekijä on se, kenen nimi on ilmoitetaan tekijäksi – jollei toisin näytetä.
• Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen.

2. Teos voi olla:

• kaunokirjallinen
• selittävä kirjallinen tai suullinen esitys
• sävellys
• näyttämöteos
• elokuva
• valokuvateos
• muu kuvataiteen teos
• rakennustaiteen
• taidekäsityön
• taideteollisuuden tuote
• ”taikka ilmetköönpä se muulla tavalla”. 

Kirjallisena teoksena pidetään myös:

• karttaa
• muuta selittävää piirustusta
• graafista taikka plastillisesti muotoiltua teosta
• tietokoneohjelmaa.

3. Tekijänoikeus suojaa vain muotoa.

• Tekjänoikeus ei suojaa teosten tietosisältöä, kuten tutkimustuloksia, kaavoja tai teorioita.
• Tekijän oikeus suojaa ainoastaan omaperäistä tapaa esittää ne.
• Teosten asiasisältö on vapaasti muiden käytettävissä.

4. Tekijänoikeus tuottaa – hyvin pienenin rajoituksin – yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta:

• sen julkaisusta
• muuttamisesta
• käyttämisestä osana toisia teoksia
• taloudellisesta hyödyntämisestä.

5. Moraaliset oikeudet

• Tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii.
• Teosta ei saa muuttaa ”tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään saatettako yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä.”
• Moraalisista oikeuksista tekijä ei voi luopua.

6. Tekijänoikeus voidaan, kohdassa 5 esitetyin rajoituksin luovuttaa kokonaan tai osittain.

7. Tekijänoikeussuojaa vailla olevat teokset

”Tekijänoikeutta ei ole:

1. lakeihin ja asetuksiin;
2. muihin Suomen säädöskokoelmasta annetun lain ja ministeriöiden ja valtion muiden viranomaisten määräyskokoelmista annetun lain mukaan julkaistaviin päätöksiin, määräyksiin ja muihin asiakirjoihin;
3. valtiosopimuksiin ja muihin vastaaviin kansainvälisiä velvoitteita sisältäviin asiakirjoihin;
4. viranomaisen tai muun julkisen toimielimen päätöksiin ja lausumiin;
5. viranomaisen tai muun julkisen toimielimen 1–4 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista tekemiin tai teettämiin käännöksiin.

8. Työ- tai virkasuhteessa luodun tietokoneohjelman ja tietokannan tekijänoikeus kuuluu työnantajalle.

9. Tekijänoikeutta ei voi ulosmitata.

• Tekijänoikeuspalkkion epäilemättä voi ulosmitata.

10. Tekijänoikeuden lähioikeudet

• Äänitteellä esiintyvät muusikot
• Äänitteen tuottajat

11. Tekijänoikeusjärjestöt Suomessa edustavat tekijöitä

Suomessa on kuusi tekijänoikeusjärjestöä:

• AFPI (Audiovisual Producers Finland – suomalaisen audiovisuaalisen sisältötuotantoalan tuottajien edunvalvonta)
• Gramex (Gramex on äänitteillä esiintyvien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusjärjestö. Gramex edustaa muun muassa muusikoita, laulusolisteja, kapellimestareita ja musiikkituottajia.)
• Kopiosto (45 jäsenjärjestöä – näyttelijöitä, kirjailijoita, kustantajia)
• Kuvasto (kuvataiteen (monenlaisen visuaalisen taiteen) tekijänoikeusjärjestö)
• Sanasto (kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö)
• Teosto (Teosto edustaa Suomessa noin 33 000:ta kotimaista ja lähes kolmea miljoonaa ulkomaista säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikinkustantajaa.)

Järjestöt edustavat yhteensä noin 89 000 suomalaista tekijää, esittäjää ja kulttuurialan yrittäjää.

Creative Commons CC0

Kun tekijä soveltaa teokseensa CC0:aa, hän:

• luopuu kaikista tekijänoikeuksista, mistä laki antaa mahdollisuuden luopua
• myöntää rojaltivapaan, peruuttamattoman ja rajoittamattoman käyttölisenssin koko Maapallolle niihin tekijänoikeuksiin, mistä hän lain mukaan ei voi luopua. (Suomessa tekijä ei voi luopua moraalisista oikeuksistaan eli tekijän nimi täytyy mainita ja teoksen omaperäisyyttä ei saa loukata.)

Rojalti-vapaa ei ole sama kuin ilmainen.

Patentti

1 §

Joka on tehnyt mihin tekniikan alaan tahansa liittyvän keksinnön, jota voidaan käyttää teollisesti, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada patentin keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyödyntämiseen sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Keksinnöksi ei katsota pelkästään:

1. löytöä, tieteellistä teoriaa tai matemaattista menetelmää;
2. taiteellista luomusta;
3. suunnitelmaa, sääntöä tai menetelmää, älyllistä toimintaa, peliä tai liiketoimintaa varten taikka tietokoneohjelmaa; eikä
4. tietojen esittämistä.

Keksinnöksi ei katsota kirurgista tai terapeuttista käsittelyä tai diagnoosia tarkoittavaa menetelmää, joka kohdistetaan ihmisiin tai eläimiin. Edellä sanottu ei kuitenkaan estä patentin myöntämistä tuotteeseen, aineet ja seokset mukaan lukien, joka on tarkoitettu käytettäväksi jossakin edellä mainituista menetelmistä.

2 §

Patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä.

Tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

3. Patentti voidaan myöntää joko pelkästään Suomeen tai laajemmallekin alueelle.

4 . ”Myönnetty patentti voidaan pitää voimassa, kunnes 20 vuotta on kulunut patenttihakemuksen tekemispäivästä.”

Patentista on suoritettava vahvistettu vuosimaksu jokaiselta maksuvuodelta, joka alkaa patentin myöntämisen jälkeen.

Patenttia ei ole pakko hakea.

Kuinka suojata, ettei toinen hae patenttia keksintöön, jonka ihminen haluaisi jakaa vapaasti kaikille?

• Tekemällä keksintö tunnetuksi kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, käyttämällä keksintöä julkisesti tai muulla tavalla:

”Sikäli kun tätä ei ole kukaan muu keksinyt ennen niin tässäpä tämmöinen keksintö kaikille vapaasti käyttöön ja enää sitä ei voi kukaan muu patentoida.”

Tavaramerkki

Tulossa...